Jätehuoltomääräykset

 

VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2017

 

SISÄLLYS

1 luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet

2 luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

3 luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä

4 luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen

5 luku Jäteastiat

6 luku Jätteen keräyspaikat

7 luku Jätteenkuljetus

8 luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet

9 luku Roskaantumisen ehkäiseminen

10 luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet

11 luku Muut määräykset

 

 

1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet

 

1 § Soveltamisala

 

 

 

Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä.

Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Vaasan seudun jätelautakunnan alueella. Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jätehuoltomääräyksiä.

Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen.

Elinkeinotoiminnassa syntyvää kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä koskevat seuraavat pykälät ja momentit näissä jätehuoltomääräyksissä:

5 § (Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella)

19 § (Kompostointi) 1, 3, 4, 5 ja 7 momentit

20 § (Jätteen polttaminen)

21 § (Jätteen hautaaminen)

23 § (Jäteastiatyypit) 1-4 ja 6 momentit

25 § (Jäteastioiden täyttäminen) 1, 2, 5 ja 7 momentit

27 § (Kunnossapito ja pesu)

28 § (Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset)

31 § (Alueelliset jätteiden keräyspaikat)

32 § (Kuormaaminen)

33 § (Kuljettaminen)

37 § (Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi)

39 § (Yleisötilaisuuksien jätehuolto)

40 § (Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla)

41 § (Vaarallisten jätteiden jätehuolto) 1, 2, 5 ja 7 momentit

42 § (Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä)

43 § (Erityisjätteet)

44 § (Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet)

45 § (Tiedottamisvelvollisuus)

46 § (Poikkeustilanteet)

47 § (Jätehuoltomääräysten valvonta)

48 § (Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä)

49 § (Voimaantulo)

Elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näiden jätehuoltomääräysten 19 - 21 §:ää siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa.

Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen.

 

2 § Määritelmät

 

 

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan jätehuoltoviranomaisella Vaasan seudun jätelautakuntaa ja kunnallisella jätelaitoksella Ab Stormossen Oy:ta.

 

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

Aluekeräyspisteellä kunnallisen jätelaitoksen järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittavat vähintään poltettavan jätteensä. Aluekeräyspisteessä voidaan kerätä muitakin jätelajeja.

Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.

Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä.

Ekopisteellä kunnallisen jätelaitoksen tai tuottajayhteisöjen järjestämää keräyspaikkaa, jossa kerättävänä on keräyslasi, -metalli, -paperi ja paristot. Joillakin ekopisteillä on lisäksi kartonkikeräys, muovinkeräys ja/tai tekstiilikeräys.

Energiajätteellä elinkeinotoiminnassa erilliskerättyä, kierrätykseen kelpaamatonta paperia, pahvia, kartonkia ja muovia.

Hyötykäyttöasemalla kunnallisen jätelaitoksen ylläpitämää valvottua pääasiassa kierrätettävien jätteiden sekä vaarallisen jätteen tuontipaikkaa, jossa ei ole käsittelytoimintaa.

Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet ja asbesti.

Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä.

Jätekeskuksella jätteiden vastaanottopaikkaa, jossa on useita toimintoja ja jätteen käsittelyä sisältäen kierrätystä tai hyödyntämistä.

Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten muodostettua vastaanottopaikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten.

Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätelajit noudetaan kiinteistölle sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteiskeräyspisteestä.

Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen hankkimisesta sopimalla asiasta yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä jätehuoltoviranomaisen tekemää päätöstä tiettyjen jätelajien ja alueiden kuulumisesta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Jätehuoltomääräysten soveltamisalueella on toistaiseksi voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Vaasan seudun jätelautakunta tekee kuljetusjärjestelmästä jätelain 149 §:n 4. momentin tarkoittaman päätöksen myöhemmin.

Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan jätteet kiinteistöiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä, jonka haltija on pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi ei muutoin ole mahdollista. Pyynnön kohteena oleva jäte on pystyttävä käsittelemään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä.

Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.

Poltettavalla jätteellä kierrätyskelvotonta yhdyskuntajätettä, joka on polttokelpoista jätteenpolttolaitoksessa, jossa se hyödynnetään energiana. Poltettavasta jätteestä on lajiteltu erilleen vaaralliset jätteet, sähkö- ja elektroniikkaromut, erityisjätteet, materiaalina hyödynnettävät jätteet (keräyspaperi, pahvi, keräyskartonki, metalli, lasi) sekä kaatopaikkajäte ja isokokoinen jäte. Jos näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai kompostoida biojätettä, kuuluu biojäte polttokelpoiseen jätteeseen.

Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää maatuvaa pienijakeista jätettä, kuten ruohoja, puiden lehtiä, risuja ja oksia.

Sako- ja umpikaivolietteellä asumisessa syntyviä lietteitä, kuten saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden tms. jätevesijärjestelmien lietteitä sekä umpisäiliöiden lietteitä.

Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset.

Vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus).

Vapaa-ajan asunto on asunto, jossa vietetään aikaa vain osan vuotta ja jossa on keitto- ja yöpymismahdollisuudet. Jos henkilö koko vuoden asuu ja on kirjoilla kiinteistöllä, joka kunnan rekisterin mukaan on vapaa-ajan asunto, asuntoa pidetään asuntona pysyvää asumista varten.

Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

 

3 § Jätehuollon tavoitteet

 

Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti.

Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.

 

2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

 

4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään

 

 

Kiinteistöjen ja muiden jätteen tuottajien on jätelain velvoittamana liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä.

Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistön keräyspaikasta 11 §:n mukaisiin kunnallisen jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltijan on luovutettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajan järjestämiin vastaanottopaikkoihin.

 

5 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella

 

 

Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Toissijaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta kunnallinen jätelaitos tekee tarvittaessa kiinteistön tai muun jätteen tuottajan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä mitä palveluita kyseinen sopimus koskee.

 

6 § Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen

 

 

Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön haltija. Jätelautakunta voi päättää siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen joko koko jätelautakunnan toimialueella tai määrittelemillään alueilla.

Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemällä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin.

Vapaa-ajan kiinteistöjen osalta jätteen haltijan tulee liittyä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen seuraavin vaihtoehdoin:

1) omat astiat poltettavalle jätteelle vapaa-ajan kiinteistöllä,

2) yhteiset astiat bio- ja poltettavalle jätteelle naapurin kanssa 8 § mukaan. Tällöin mökkien sijainnit sekä yhteisastioiden

käyttö ilmoitetaan kunnalle,

3) yhtiöjäteastiat bio- ja poltettavalle jätteelle (esim. mökkiyhdistyksen, pienvenesataman tai tiekunnan). Vastuuhenkilö

ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle kenellä on oikeus käyttää jäteastioita,

4) muu vastaanottopaikka poltettavalle jätteelle, josta on maksettu käsittelymaksu. Biojäte voidaan kompostoida kiinteistöllä

tai laittaa poltettavan jätteen astiaan,

5) bio- ja poltettavat jätteet voi viedä myös vakituiselle asunnolle.

Vapaa-ajan kiinteistöissä syntyvät hyöty- ja vaaralliset jätteet toimitetaan kunnallisen jätelaitoksen ylläpitämiin vastaanottopisteisiin, joiden sijainnin ja aukioloajat voi tarkistaa kunnalliselta jätelaitokselta.

 

7 § Kiinteistökohtainen jäteastia

 

 

Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat.

Kiinteistön haltijan on toimitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten osoitettuun keräyspaikkaan.

 

8 § Yhteisen jäteastian perustaminen

 

 

Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli yhteisastian käytöstä. Yhteisastiaa voidaan käyttää sekä poltettavan jätteen että erilaisten jätelajien keräämiseen.

Poltettavan jätteen yhteisastian tulee olla tilavuudeltaan vähintään 600 litraa, jos sitä käyttää yli 5 kiinteistöä.

Muiden kuin lähekkäin sijaitsevien kiinteistöjen yhteisastioiden käyttö edellyttää jätehuoltoviranomaisen myöntämää poikkeamispäätöstä näistä jätehuoltomääräyksistä.

Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle ja kuljetusyritykselle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä. Vastuuhenkilön on ilmoitettava yhteisastian käytössä tapahtuvista muutoksista.

Jos yhteinen keräyspaikka sijaitsee/halutaan sijoittaa toisen tontille, maanomistajan kirjallinen lupa tulee liittää hakemukseen.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi puuttua yhteisastian käyttöön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai roskaantumista.

 

9 § Putkikeräysjärjestelmä ja muut vastaavat korttelikohtaiset järjestelmät

 

Alueilla, joissa on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä tai korttelikohtainen syväkeräysjärjestelmä tai muu vastaava järjestelmä, kiinteistöt liittyvät kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymällä putkikeräysjärjestelmän tai korttelikohtaisen syväkeräysjärjestelmän tai muun vastaavan järjestelmän käyttäjäksi.

Putkikeräysjärjestelmään tai korttelikohtaiseen syväkeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen jäteastiana toimii putkikeräysjärjestelmän syöttöpaikka tai yhteinen syväkeräysastia sekä korttelikohtainen keräyshuone, jossa on jäteastiat sellaisille putkikeräysjärjestelmään soveltumattomille jätteille, jotka voidaan kuitenkin kuljettaa tavanomaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

 

10 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen

 

 

Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi ekopisteisiin tai hyötykäyttöasemille on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan, tai tuottajayhteisöjen pakkausjätteen vastaanottamista varten järjestämään vastaanottopaikkaan. . Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse tai tilaamalla jätteenkuljetusyrityksen tai jätelaitoksen tarjoaman erillisen noutopalvelun.

Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan.

 

11 § Poltettavan jätteen aluekeräyspiste

 

 

Kunnallinen jätelaitos ylläpitää lukollisia jäteastioita vapaa-ajan asukkaille pääsääntöisesti hyötykäyttöasemiensa yhteydessä 1.5. – 30.9. välisenä aikana. Tarkempaa tietoa lukollisten jäteastioiden sijainnista ja käytöstä saa kunnallisen jätelaitoksen kotisivuilta tai ottamalla yhteyttä jätelaitoksen asiakaspalveluun. Palvelusta peritään erillinen jätetaksan mukainen maksu.

Jätteiden pienimuotoinen väliaikainen varastointi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle.

 

12 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat

 

 

Jätehuoltoviranomainen määrää, että kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamiin paikkoihin.

Vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat kunnallisen jätelaitoksen järjestämät vastaanottopaikat, kuten jätekeskus, hyötykäyttöasemat, ekopisteet ja kampanjakeräykset. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin.

Kunnallisen jätelaitoksen on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista kotisivulla. Lista kunnallisen jätelaitoksen osoittamista vastaanottopaikoista on saatavana osoitteesta: www.stormossen.fi.

Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuna aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.

Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto tai -käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä.

 

3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä

 

13 § Erikseen lajiteltavat jätelajit

 

 

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta.

Hyötyjätteet toimitetaan kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan ekopisteeseen tai hyötykäyttöasemalle. Tuottajavastuunalaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan. Pakkausjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan tai kunnallisen jätelaitoksen järjestämään tuottajien keräystä täydentävään keräyspaikkaan.

Hyötyjätteet kerätään kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa kunnallisen jätelaitoksen tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.

Kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden jätteenkuljetuksesta tulee huolehtia näiden jätehuoltomääräysten 16 ja 17 §:n mukaisesti.

Poikkeuksena edelliseen, mikäli erilliskerättyä pakkausjätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, voi kiinteistön haltija itse tilata sille vapaaehtoisesti jätteenkuljetuksen ja luovuttaa jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan.

 

14 § Poltettava jäte

 

 

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätystä varten lajiteltu erilliskerätty jäte on laitettava kiinteistön poltettavan jätteen jäteastiaan. Poltettavalle jätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai muuta energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä, kuten metallia.

Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössään poltettavalle jätteelle tarkoitettu jäteastia.

Pieniä määriä palamatonta ainetta, kuten hehkulamppuja, posliiniastioiden sirpaleita ja pieniä PVC-esineitä, voi laittaa poltettavan jätteen jäteastiaan. Suuremmat palamatonta ainetta olevat jätteet ja jäte-erät, kuten suuret määrät PVC-muovia, on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan.

 

15 § Energiajätteen lajittelu ja kerääminen erikseen

 

 

 

 

Energiajäte voidaan kerätä rinnakkaispolttoon. Säännöllinen energiajätteen lajittelu vaatii sopimuksen kunnan kanssa. Asuinkiinteistöillä yhdyskuntajätteenä syntyvän energiajätteen erilliskeräys on kiellettyä.

 

16 § Asumisessa syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet

 

Taajama-alueilla asumisessa syntyvät jätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti:

 

                                                                                               Lajiteltavat ja erilliskeräyttävät jätelajit

Huoneistojen lukumäärä

kiinteistöllä                                    Biojäte    Poltettava jäte   Metalli     Lasi     Paristot   Paperi

          1-4                                                                                 x

 5 tai enemmän                                  x                            x                         x               x             x                     x

 

 

 

Vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöillä biojäte kerätään erikseen biokaasutuotantoa varten. Kiinteistöt, joilla on 1-4 huoneistoa, voivat liittyä järjestelmään, jossa käytetään yhteistä keräilyastiaa tai omaa biojäteastiaa.

Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä.

 

17 § Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajitteluja erilliskeräysvelvoitteet

 

 

Seuraavien jätteen haltijoiden tulee säilyttää jätteet erillään muista jätteistä ja toimittaa ne hyötykäyttöön, mikäli toimiva keräysjärjestelmä on olemassa:

- yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelun sekä koulutuspalvelun kiinteistöt,

- valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sosiaali- ja terveyspalvelun tai koulutustoiminnan kiinteistöt,

- julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt sekä

- liikehuoneistot, jotka keräävät jätteensä joko asuinkiinteistön tai edellä mainittujen toimintojen kanssa samoihin astioihin.

Jätteet on sijoitettava niille varattuihin erillisiin, kiinteistökohtaisiin keräysvälineisiin. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että kiinteistöllä on seuraavat jäteastiat:

1) biojäte, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 20 kg kahdessa viikossa

2) poltettava jäte,

3) lasi, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 5 kg kahdessa viikossa

4) metalli, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 5 kg kahdessa viikossa,

5) paristot,

6) keräyspaperi,

7) keräyspahvi, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä vähintään 20 kg kahdessa viikossa

 

18 § Muut erikseen kerättävät jätteet

 

 

Tuottajavastuunalaiset jätteet (kuten paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin.

Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen luvussa 10 annettujen määräysten mukaisesti.

Loisteputket ja energiansäästölamput on kerättävä ja toimitettava näitä vastaanottavaan vastaanottopaikkaan.

Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa, syntyvä rakennus- ja purkujäte lajitellaan jäteasetuksen mukaisesti.

Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan.

 

4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen

 

19 § Kompostointi

 

 

Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä.

Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen. Kompostorille on nimettävä vastuuhenkilö, jos kyseessä on useamman kuin kolmen huoneiston yhteinen kompostori.

Elintarvikejätettä saa kompostoida lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.

Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 38 §:ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.

Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa sekä avokompostissa, joista ei aiheudu haittaa ympäristölle. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille. Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muilla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan.

Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen.

 

20 § Jätteen polttaminen

 

 

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

Asemakaava-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä. Polttamisessa tulee huomioida pelastuslaissa avopoltolle asetetut rajoitteet.

Kiinteistön tulipesissä saa polttaa käsittelemätöntä puuta, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä (kierrätykseen kelpaamatonta) paperia, pahvia ja kartonkia.

Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.

 

21 § Jätteen hautaaminen

 

 

Jätteen hautaaminen maahan on kielletty.

Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on lisätietoa tästä.

 

22 § Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa

 

Omassa asumisessa syntyvän puhtaan tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on, että tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa-ainesten käyttöä. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on lisätietoa tästä.

 

5 Luku Jäteastiat

 

23 § Jäteastiatyypit

 

 

Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteiden keräämistä varten.

Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää.

Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Normaalin tyhjennysvälin harventamiseksi ei saa käyttää tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita.

Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää:

1. käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun

2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;

3. vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukku- tai vaijeritartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan vastaanotto tai käsittelypaikkaan;

4. maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;

5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita.

 

Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sekä elinkeinotoiminnan jätehuollossa jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta.

 

24 § Jäteastian merkitseminen

 

 

Jäteastiat on varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. Jäteastiassa tulee olla sen tyhjentämisestä vastaavan yhteisön yhteystiedot. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastian haltijan yhteystiedoilla.

 

25 § Jäteastioiden täyttäminen

 

 

Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä.

Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin.

Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Tämä koskee ainoastaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavia jätteitä. Jäte on merkittävä poisvietäväksi. Jäte tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä.

Jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan.

Biojäteastiassa on käytettävä biohajoavaa suojasäkkiä tai biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä.

Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa poltettavan jätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.

Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista.

Asumisessa syntyvien jätteiden jäteastioihin ei saa laittaa:

palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitävaarallisia jätteitälääkkeitäerityisjätteitäaineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa taityöturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälleaineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista taipurkamistanestemäisiä jätteitähiekoitushiekkaa tai maa-aineksiasuuria määriä rakennus- ja purkujätettäsuuria määriä puutarhajätettä tai risujakuolleita eläimiäkäymäläjätettäjätteitä, jotka eivät laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastaa ko. keräysvälineeseen kerättävää jätelajia.

Edellä mainitut jätteet on kiinteistön haltijan kuljetettava joko omatoimisesti tai kunnallisen jätelaitoksen taikka kuljetusyrittäjän kanssa tehtävällä sopimuksella niille tarkoitettuihin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin.

26 § Tyhjennysvälit

 

Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu hajuhaittaa eikä muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.

Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea.

Jätteitä ei saa kuljettaa muihin kuin kunnan jätehuoltoviranomaisen tai kunnallisen jätelaitoksen osoittamiin paikkoihin.

Käytössä olevan vapaa-ajan asunnon jäteastiat on tyhjennettävä käytön aikana näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista poltettavan jätteen joukkoon. Nämä tyhjennysvälit koskevat myös syväkeräyssäiliöitä.

Biojäte on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan ilman välivarastointia, ellei varastoijalla ole tähän oikeuttavaa ympäristölupaa.

Tyhjennysvälin pidentäminen edellyttää että jäteastia on riittävän kokoinen.

Seuraavat vakituisten asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen tyhjennysvälit eivät edellytä hakemusta jätelautakunnalle, vaan ilmoitetaan jätteenkuljetusyritykselle:

 

Jätelaji                                                                             Tyhjennysväli,                    Tyhjennysväli, 

                                                                                             viikkoja kesäaika              viikkoja talviaika

Biojäte                                                                                             1-2                                                   1-2

Biojäte, syväkeräyssäiliö                                                      1-2                                                   1-4

Biojäte, monilokeroastia                                                      1-2                                                    1-4

Poltettava jäte                                                                            1-2                                                   1-4

Lasi ja metalli                                                                               1-26                                                1-26

Harmaavesisäiliö                                                                      1-52                                                 1- 52

Sako- ja umpikaivot, jätevesisäiliöt                                1-52                                                 1- 52

Öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivot                           1-52                                                1- 52

 

 

Kuljetusyrityksen kanssa on mahdollista sopia tiheämmistä tyhjennysväleistä kuin kerran viikossa.

Tyhjennysväliä on myös mahdollisuus pidentää. Jotta tyhjennysväliä voidaan pidentää kesäaikaan, edellytetään ettei jäteastiaan laiteta biojätettä, vaan että biojäte kompostoidaan tai kerätään erikseen muuhun astiaan. Kirjallinen hakemus jätetään jätelautakunnalle.

Jätelautakunta voi myöntää pidennettyjä tyhjennysvälejä seuraavasti:

 

Jätelaji                                                                                  Tyhjennysväli,                               Tyhjennysväli,

                                                                                                   viikkoja kesäaika                         viikkoja talviaika

                                                                                                   max.                                                       max.

Poltettava jäte, 1-2 henkilöä                                                                       8*                              8

Poltettava jäte, 3 henkilöä tai enemmän                                             6*                               6

Poltettava jäte, monilokeroastia, 1-2 henkilöä                               8*                                8

Poltettava jäte, monilokeroastia, 3 henkilöä tai enemmän     6*                                6

 

* Edellyttää, että biojäte kompostoidaan tai kerätään erikseen muuhun astiaan kesäaikaan (1.5.-30.9.)

Tyhjennysvälin pidennystä koskevia sääntöjä kuvaillaan lähemmin liitteessä 1. Jätehuoltomääräyksistä poikkeamiset sekä ilmoituksenvaraiset asiat.

 

27 § Kunnossapito ja pesu

 

 

Jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteastiat on pestävä vähintään kerran vuodessa.

 

6 Luku Jätteen keräyspaikat

 

28 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset

 

 

Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka onaitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa tulee sisäänkäynnin tilaan olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki.

Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka onmitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää turvallisesti tyhjennettäväksi.

Jäteastian siirtoväylän kaltevuuden ylittäessä 1:10 tai jos siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä siten, että neaiheuttavat tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, kiinteistön haltijan on huolehdittava, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet tai rakenteet.

Keräyspaikka on sijoitettava paloturvallisuus huomioiden riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista.Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä.

Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Kiinteistön haltija vastaa keräyspaikan ja jäteastioiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnossapidosta ja siisteydestä. Lumen auraus ja liukkaiden torjunta on hoidettava siten, että jäteastioiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista.

Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioista. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa jäteauton paino (30 t). Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen.

Jäteastiat, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään jäteastiat.

 

29 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen

 

 

Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian sijoituspaikalle johtavan reitin ja kiinteistö kuuluu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin, on lukitus järjestettävä siten, että jätteenkuljettajan yleisavain sopii oveen. Lukituksessa on käytettävä kaksoispesälukkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan käyttää avainsäiliötä, johon jätteenkuljettajan yleisavain sopii ja johon sijoitetaan tarvittava avain. Avainsäiliö on sijoitettava keräyspaikalle johtavan reitin välittömään läheisyyteen. Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.

 

30 § Jätekuilut

 

Jätekuiluja käytettäessä lajitteluun sovelletaan näitä jätehuoltomääräyksiä.

 

31 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat (poltettavan jätteen aluekeräyspisteet, ekopisteet ja hyötykäyttöasemat)

 

 

Alueellisia jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa sekä kunnallisen jätelaitoksen, tuottajien että mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueellisilla keräyspaikoilla, kuten ekopisteillä ja hyötykäyttöasemilla.

Alueelliselle keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle. Mikäli jäteastiat ovat täysiä, jätteet tulee toimittaa toiselle alueelliselle jätteiden keräyspaikalle.

Alueellisen jätteiden keräyspaikan perustaminen ja jäteastian sijoittaminen edellyttää maanomistajan suostumusta sekä tarvittaessa kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Alueellisen jätteiden keräyspaikan perustamisesta on myös ilmoitettava jätelautakunnalle. Keräyspaikan perustajan tulee myös tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle merkinnän tekemistä varten jätehuoltorekisteriin, ellei keräys vaadi ympäristölupaa tai ellei sitä hyväksytä osana muuta ympäristöluvanvaraista toimintaa.

Alueellisesta jätteiden keräyspaikasta vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräyspisteestä vastaavalla taholla on velvollisuus pitää keräyspaikka ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa, ellei asiasta ole muuta sovittu erillisissä sopimuksissa. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla siitä vastaavan tahon yhteystiedot.

 

7 Luku Jätteenkuljetus

 

32 § Kuormaaminen

 

 

Jätteiden kuormaaminen on sallittu arkisin klo 6-22 ja lauantaisin 7-18. Useamman pyhäpäivän sattuessa peräkkäin, on jätteiden kuormaaminen sallittu pyhänä kuten lauantaisin. Suurten tapahtumien jätehuolto voidaan poikkeuksellisesti hoitaa myös klo 23-6 välillä.

Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä. Jätteiden kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai ympäristö- tai terveyshaittaa.

 

33 § Kuljettaminen

 

 

Jätteenkuljetukseen on käytettävä siihen sopivaa kuljetuskalustoa. Jätettä ei saa kuljetuksen aikana joutua tielle tai ympäristöön. Jätteitä saa kuljettaa:

1) umpikuorisessa kuljetusvälineessä,

2) keräilyvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä ja

3) avokuljetuksena kuljetusvälineessä, jolloin jätteet tulee peittää tai suojata muulla tavoin

Edellä 1 momentissa määrätyn lisäksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa voidaan tilapäisesti sekä kuljetettaessa kuljettaa jätteitä muutoinkin, kuitenkin niin, ettei jätteitä kuljetuksen tai kuormauksen aikana pääse leviämään ympäristöön.

Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana.

Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään. Erilaatuiset jätelajit voidaan sekoittaa kuljetuksen ajaksi, jos niiden sekoittaminen ei aiheuta haittaa niiden kierrättämiselle tai hyödyntämiselle.

Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta, joka koskee erityisesti asumisessa syntyvien lietteiden, rakennus- ja purkujätteen sekä vaarallisten jätteiden kuljettamista.

 

34 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen

 

Jätteenkuljettajan on luovutettava Vaasan seudun jätelautakunnalle kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava Vaasan seudun jätelautakunnalle kerran vuodessa ja vaihtuvien asiakkaiden osalta neljännesvuosittain. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 §:ssä sekä eräissä tapauksissa jätelain 45 §:ssä.

Tiedot on toimitettava sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa.

Jätehuoltoviranomainen ylläpitää kuljetusrekisteriä, jonne edellä mainitut tiedot merkitään viipymättä niiden luovuttamisen jälkeen.

 

35 § Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat

 

Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet kunnallisen jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Erilliskerättyjen pakkausjätteiden osalta jätteet on kuljetettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan 1.5.2015 alkaen tai kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan välivarastointipaikkaan ennen toimittamista tuottajien jätehuoltoon.

Vaasan seudun jätelautakunta pitää listaa vastaanotto- ja käsittelypaikoista.

Jätteiden toimittaminen vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu ilmoitettuina aukioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava vastaanottopaikan antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.

Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi.

Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa poltettavan jätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla.

 

36 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen

 

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi ympärivuotisessa käytössä olevan kiinteistön ollessa käyttämättömänä lomamatkan tai muun syyn vuoksi vähintään neljän viikon ajan.

Ensimmäinen keskeytys jäteastian tyhjennyksessä, joka on alle kolme kalenterikuukautta, ilmoitetaan jätteenkuljetusyritykselle. Jätteenkuljetusyrityksellä on oikeus sopia yhdestä (1) sellaisesta keskeytyksestä kalenterivuotta kohti asuinkiinteistöjen osalta. Jos saman kiinteistön keskeytyksiä on useampia kuin yksi (1) tai jos keskeytyksen kesto on kolmea kalenterikuukautta pidempi, poikkeamislupaa on anottava jätelautakunnalta.

Keskeytyksestä on ilmoitettava hyvissä ajoin jäteviranomaiselle, vähintään kolme viikkoa ennen keskeytystä.

Keskeyttäminen edellyttää, että kiinteistö on käyttämätön.

Jäteastia on tyhjennettävä välittömästi ennen jätteenkuljettamisen keskeyttämistä.

Asumisessa syntyvien lietteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen edellyttää poikkeamista jätehuoltomääräyksistä

8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollonpiiriin kuuluvat lietteet

 

37 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi

 

 

Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöistä, joita käytetään käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan tätä vähimmäisvelvoitetta useammin.

Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa.

Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisin välein, kuitenkin aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Erotuskaivojen hälyttimet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa.

Fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Fosforinpoistokaivot on tyhjennettävä tarvittaessa.

Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista.

Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Sako- ja umpikaivolietteet sekä pienpuhdistamoiden lietteet on toimitettava ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin merkityn jätteenkuljetusyrityksen toimesta laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä lietteitä.

 

38 § Lietteiden omatoiminen käsittely

 

 

Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä etukäteen kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.

Omassa asumisessaan syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle pellolle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (539/2006), nitraattiasetusta (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (24/2011).

Jätteen haltija saa ottaa pienimuotoisesti käsiteltäväkseen naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä asumisessa syntyvän lietteen ja levittää sen peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen. Sen, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen on aina ilmoitettava asiasta jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot sekä tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään.

Pienpuhdistamossa tai muussa vastaavassa järjestelmässä syntyvän nestemäisen lietteen sekä harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen voi kompostoida kiinteistöllä, jos kiinteistöllä on käytössään vain kantovesi. Mikäli kiinteistöllä on käytössään paineellinen vesi, nestemäisen lietteen kompostointi vaatii ilmoituksen tekemistä jätelautakunnalle. Kompostointi on mahdollista, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle ja ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa luvan myöntämistä.

Mikäli pienpuhdistamossa syntyvä ylijäämäliete on kiinteässä muodossa ja määrä on vähäinen, voi sen kompostoida kiinteistöllä 19 §:n mukaisesti.

Lietteen määrän katsotaan olevan vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 50 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 100 litraa vuodessa.

Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 19 §:n mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan paikkaan. Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä 19 §:n mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla.

Saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon.

 

9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen

 

39 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

 

 

Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtuma-alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten.

Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa.

Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on lähtökohtaisesti tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä.

Hyötyjätteiden erilliskeräys on järjestettävä yleisötilaisuudessa näiden jätehuoltomääräyksien 17 §:ssä jätteen arvioituun syntymäärään perustuvin edellytyksin. Biojäte on lajiteltava ja erilliskerättävä aina, kun yleisötilaisuudessa tarjoillaan elintarvikkeita.

Yli 1000 henkilön yleisötilaisuudesta on ilmoitettava kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle. Yli 5000 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa.

 

40 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla

 

Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty. Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.

 

10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet

 

41 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto

 

 

Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa.

Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava kunnallisen jätelaitoksen niille järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava apteekkiin, joka on sopinut niiden vastaanottopaikan järjestämisestä kunnallisen jätelaitoksen kanssa tai kunnallisen jätelaitoksen niille osoittamaan paikkaan.

Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen.

Määrältään suurten vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa. Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 §:ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista.

 

42 § Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä

 

 

Muilla kuin omakotikiinteistöllä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa.

Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle alustalle, joka on katettu.

Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.

 

43 § Erityisjätteet

 

 

Erityisjäte on pidettävä erillään ja pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet. Pienemmät määrät (tilavuudeltaan alle 50 litraa) asbestijätettä voidaan toimittaa asianmukaisessa pakkauksessa kaikille hyötykäyttöasemille. Tätä suuremmat määrät voidaan toimittaa ainoastaan kunnallisen jätelaitoksen jätekeskukseen. Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä ”Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista.” / ”Asbestavfall. Farligt att inandas.”

Käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö on tyhjennettävä ja poistettava maasta täyttö- ja hengitysputkistoineen. Mikäli säiliöstä on vuotanut öljyä maaperään, tulee ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.

 

44 § Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet

 

Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi, mitä pakkaus sisältää.

Tunnistettavaa biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä ei saa haudata vaan se on toimitettava polttoon tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn.

 

11 Luku Muut määräykset

 

45 § Tiedottamisvelvoite

 

 

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville näiden jätehuoltomääräysten mukaisista jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.

 

46 §

 

 

Poikkeustilanteet, kuten välineongelmat, lakot tai luonnonolot, jotka vaikuttavat jätteenkuljetuksiin ja tyhjennysväleihin, on ilmoitettava jätelautakunnalle. Kirjallinen ilmoitus poikkeustilanteista toimitetaan jätelautakunnalle viimeistään 5 arkipäivää poikkeuksen tapahduttua.

 

47 § Jätehuoltomääräysten valvonta

 

 

Näiden määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisina toimivat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys ja jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkuessa jätelain mukainen seuraamus.

Valvontaviranomainen kehottaa ensin määräysten rikkojaa korjaamaan toimintansa. Valvontaviranomainen voi myös lievissä tapauksissa antaa yksittäisen määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jos asianosainen ei noudata valvontaviranomaisen antamaa kehotusta, yksittäistä määräystä tai muuten laiminlyö velvollisuutensa olennaisilta osin tai muuten epäasiallisesti, tulee valvontaviranomaisen aloittaa hallintopakkomenettely asian lain mukaiseksi saattamiseksi. Jos kyseessä on jätehuoltomääräysten nojalla tai yksittäisenä määräyksenä annettu kielto tai määräys ja kyseessä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, tulee valvontaviranomaisen tehdä asiassa tutkintapyyntö poliisille.

 

48 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

 

Jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta.

Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaista jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista.

 

49 § Voimaantulo

 

 

Nämä jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.5.2017 ja ne kumoavat aikaisemmat jätehuoltomääräykset Vaasan seudun jätelautakunnan alueella.